keskiviikko 6. elokuuta 2008

Nyt on Risto Isomäen kirja luettu

Niinpä niin. Saapa nähdä miten ihmiskunnan käy, vai tuhoudutaanko omaan tyhmyyteen.

Risto Isomäen mukaan olisi viisi mahdollisuutta pelastaa ihmiskunta.

Ensinnäkin pitäisi eliminoida tiivistymisjuovat pohjoisen pallonpuoliskon taivaalta (suihku -ja lentokoneiden).

Toiseksi meidän täytyy vähentää pohjoisille jäätiköille ja lumikentille satavan noen määrää.

Kolmas keino on parantaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen heijastavuutta kasvattamalla lehtipuiden ja lehtikuusen osuutta.

Neljänneksi meidän pitäisi poistaa ilmakehästä hiilidioksidia eli sekoittaa puuhiiltä peltoihimme, istuttaa muutamia miljardeja apinaleipäpuita ja muita isoja hedelmäpuita, osa portlandinsementistä pitäisi korvata magnesiumsementillä, muuttaa jätevesien puhdistuslaitokset tehtaiksi, jotka tuottavat biodiseliä yksisoluisista levistä ja säilövät levien sisältämää hiiltä suolaan. Lisäksi kannattaisi tukea mangrovemetsien uudistamista ja nipapalmujen viljelyä.

Viidenneksi Suomen, Euroopan unionin ja Venäjän pitäisi yhdessä perustaa kansainvälinen energiayhtiö, joka tuottaisi tuulivoimaa Jäämeren rannalla. Jäämeren Voiman tuulimyllyjen sähkö voisi hätätilassa pyörittää suuria sprinklereitä ja kylvää kelluvien jäälauttojen ylle muutamia kymmeniätuhansia miljardeja tonneja alijäähtynyttä vettä ja lunta.

Välillä tuntuu vain niin tuskaiselta ajatella tätä kaikkea, varsinkin silloin kun katsoo omien lasten viattomuutta ja elämäniloa. Eihän omille lapsille mitään muuta toivo, kuin että he saisivat elää terveenä tässä kauniissa maailmassa. Näyttää vain pahasti siltä, että sekin viedään heiltä.

Itse pyrin omalla toiminnallani kantamaan vastuuni maapallon tilasta:

Autolla en lähde alle 10 kilometrin matkoja tekemään. Ne tehdään pyörällä. Jos en johonkin jaksa lähteä pyörällä, niin olen sitten menemättä. Itse asiassa en ole koskaan omistanut autoa eikä lapsuuden kodissa ole ollut autoa. Lentokoneessa olen istunut kaksi kertaa elämäni aikana ja toinen lento oli potkurikoneella joka käsittääkseni ei saastuta niin paljon. Laivassa on tullut oltua yhden kerran.

Ruokavaliossa tietenkin suositaan kasviksia, lihaa meillä käytetään hyvin vähän.
Otan aina luomua jos on mahdollista. Riisin käyttöä olen vähentänyt rutkasti.
Ruoantähteet kompostoin.

Sähkölaitteet eivät ole turhaan päällä ja veden kanssa ei turhia lotrata.

Tupakkia ei perheessä polteta, sehän tuhoaa pirusti sademetsiä.

Lämmitys on talvella minimissä ja osassa huoneista kokonaan pois. Poltamme kuivaa puuta paljon takassa.

Suosin keittoruokia, jotka vievät vähemmän sähköä kuin uuniruoat.

Lapsilla on kestovaipat ja itselläni. Pyykit pestään pesupähkinöillä ja aina täysiä koneellisia.

Ostan lähes kaikki vaatteet itselleni ja lapsilleni käytettynä.

Kauppareissuilla on omat kassit mukana. Lopettais jo ne muovikassien valmistuksen, niin ymmärrtäis tyhmempikin ottaa sen oman kassin mukaan. Kaupassa käyn polkupyörän peräkärryn kanssa, johon mahtuu sekä lapset että ostokset pyörän koriin ja selkäreppuun.

Kerron muillekin vinkkejä ympäristöystävällisempään kuluttamiseen. Siitä huolimatta vaikka välillä saan osakseni huvittuneita katseita ja kommentteja " parempi kun ei mieti näitä maapallon asioita". Siis täh, kyllä kai jokaisella pitäisi jo hälytyskellot soida, varsinkin äideillä ja isillä. Ei sillä, että näitä asioita pitäisi koko ajan miettiä, mutta pitäähän niistä puhua. Ja yrittää vaikka se välillä turhalta tuntuukin, kun näkee että ihmiset pitää autoa tyhjäkäynnillä sen 15 min, kaahailevat edestakaisin lyhyetkin matkat, polttavat sätkää ajattelematta sen enempää siitä koituvia ympäristötuhoja ym. Hohhoijaa.
Mutta en anna periksi, lasteni takia.

2 kommenttia:

Pisarat kirjoitti...

Pidä vaan lippua korkealla. Tässä ei auta vilkuilla sivuille vaan tosiaan tehdä itse parhaansa. Paljon oletkin tehnyt. Hieno juttu. Täällä kanssasisaresi on samoilla linjoilla : )

Kaisu kirjoitti...

Kiitos kaunis kommenteistasi! Tässähän saa taas uutta puhtia :)