maanantai 11. heinäkuuta 2011

Ruusunlehtipehmis mansikoilla

Tänään pojat taas toivat äidille ruusunlehtiä ja pyysivät, josko tekisin niistä jotakin. No minähän sitten ajattelin, että teen välipalaksi jonkin sortin pehmistyyppisen viritelmän. Takapihalta hain kipollisen mansikoita ja toisen kipollisen otin jäätyneitä mansikoita pakkasesta ja laitoin kantoineen (lehtiviherää näppärästi) tehosekoittimeen. Lisäsin myös mustaherukoita, banaanin, poikien keräämiä ruusunlehtiä sekä raakaa mantelivoita. Taas syötiin hyvällä ruokahalulla koko poppoo.



Esikoinen keräämässä ruusunlehtiä.



Olin onnesta soikeana, kun huomasin, että kitukasvuinen ja kaltoin kohdeltu pienen pieni omenapuumme teki meille kaksi omenaa:) Kuuteen vuoteen ei ressukka ole omenan omenaa tehnyt ja nyt sitten saamme edes kaksi maistiaista. 



Tämä ruusupensas on oikein ylpeyden aihe, kun olen sen itse istuttanut ja saanut vielä hengissä pysymään. Yleensä tuntuu, että kaikki simahtaa, kun en tiedä miten niitä hoitaa...




En nyt äkkiseltään muista, että mikä tämän kukan nimi oli. Se oli jo iso ja kukassa, mutta vihreät madot olivat syömässä sitä kovaa kyytiä (myskimalvat olivat jo syönyt, lehtiruodit oli enää jäljellä). Kukkapenkissäni ei ikään ole ollut mitään tällaisia matoja , joten olin jo hätää kärsimässä. Yritin ensin käsipelillä ottaa niitä pois, mutta olivat niin pieniä ja niitä oli paljon, joten se ei onnistunut. Sitten häjissäni iskin ison ämpärin koko kukan päälle, että olkaa siellä. Sinä aikana yritin etsiä tieto miten toimisin.  Päädyin sitten ripottelemaan tuhkaa ämpärin ympärille pienelle alueelle, että jospa se vähän hiljentäisi niiden vauhtia. Siihenpä se sitten loppuikin. Ämpärin uskalsin jonkin ajan päästä nostaa ja nyt alta taas pukkaa uutta kukkaa. Että sellainen operaatio:)








7 kommenttia:

Sannis kirjoitti...

Kiitos ruusunlehtiohjeesta!

Tanja kirjoitti...

Kuulostaa hyvälle :). Tuota onkin ihan pakko kokeilla :P.
Aikas inhoja matosia, saitko selville että mitä olivat nimeltään?

Mustikkatyttö kirjoitti...

Ihania kuvia ja pehmistä! Hätä keinot keksii, vai miten se menikään... Hienostipa sitten kukka lopulta selvisi.:)

Puutarhuri kirjoitti...

voi omppuja, meille ei taaskaan tullu yhtään.. jotta kyllä se voi tökkiä muillaki ;) Tuhka on aika hyvää matojen ja toukkien hävittämiseen ja kasveille hyödyllistä. Sitä kannattaa käyttää ihan joka vuosi muutenkin, mm. marjapensaat tykkää siitä hulluna. :) Kaunis tuo Ruusukin!

Kaisu kirjoitti...

Olepas hyvä Sannis:)

Tanja, hyvää oli! En kyllä yhtään tiedä mitä matoset/toukat oli. Vähän samanlaisia kuin lehtikaalessa viime vuonna...

Mustikkatyttö, juu niinhän se on:) Kunhan luomusti mennään niin tyyli on vapaa!

Puutarhuri, oho, sinullakin? Eikö se aina hoitajasta olekaan kiinni;) Tuhkaa onkin tuossa pihalla pussillinen pahan päivän varalle!

Jutta kirjoitti...

Kiitos ruusunlehtipehmiksen ohjeesta! Kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta.. Tänä kesänä en olekaan syönyt pehmistä lainkaan, kun siitä tulee aina se sama ikävä olo vatsaan. Tämä on kyllä taatusti hyvää ja vielä paljon parempaa, kuin maitojätskipehmis! Millä blenderillä muuten kokkaat? :)

Kaisu kirjoitti...

Jutta, tämän tyyliset jutut on kyllä niin lasten mieleen ja meidän aikuistenkin. Kookosöljykin antaa näihin pehmiksiin ihanan säväyksen. Isompia satseja teen Krupsin koneella ja pienempiä Magic Bulletilla.

http://rollit4.blogspot.com/2010/04/nailla-vempaimilla-kakkuja-sun-muita.html