sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Lapsuuden herkkuja!

Yks päivä kaupassa näin alennuskorissa vanhentunutta vaaleaa leipää ja tuli lapsuuden herkut mieleen. Äidilläni oli tapana tehdä vanhasta ranskanleivästä köyhiä ritareita, jotka oliva meidän lasten suurinta herkkua. Ei auttanut kun ottaa leipä kainaloon ja purkillinen luomukermaa mukaan ja kiiruhtaa kotiin. Olen pojille tehnyt köyhiä ritareita joskus ja hekin tykkäävät mielettömästi.

Kastelin vanhahkot leipäsiivut munamaidossa, jonka olin maustanut vaniljalla. Kermavaahdon maustoin myös aidolla vaniljalla ja pienellä määrällä ksylitolia (jauhettuna). Päällä vielä pakastekuivattuja marjoja.


perjantai 26. lokakuuta 2012

Kännykkä ekaluokkalaiselle?

Esikoinen alkoi puhumaan kännykästä heti koulujen alkamisen jälkeen. "Kun kaikilla kavereillakin on"-kommentti kuului monesti. Mielestäni lapsi ei tarvitse kännykkää vielä.

Posti toi heti elokuun alussa kortin, jossa oli muutama euro ilmaista puheaikaa. Laitoimme sen sivuun, kun ajattelin ettei meille kännykkää hommata ekaluokkalaiselle. Pari viikkoa sitten esikoinen alkoi höpöttää koko ajan siitä kännykästä. Ajattelimme miehen kanssa, että otetaan tuolta kaapista vanha kännykän romu johon ilmaisen kortin laitamme, niin voi esikoinenkin sanoa kavereillensa, että hälläkin on kännykkä. Viikon hän hössötti sen kanssa ja käski mummun soittaa hänelle kännykkään ja parin kaverin. Nyt kännykkä on saanut olla hyllyllä viikon ja esikoinen vähän niin kuin unohti sen, kun vihoin viimein sai sen ja pystyi sanomaan kavereille, että hälläkin on kännykkä.

Esikoisen puhuessa kännykkään se harva kerta, niin annan hänelle kortin taskuun. Itselläni on myös kännykässä tämä kortti. En kuitenkaan koe, että ekaluokkalainen tarvitsee vielä kännykkää mukaansa. Tiedän yleensä mihin ekaluokkalainen lähtee ja missä on. Joten kännykkä pysyy vielä hyllyllä pitkän aikaa.

Pelikonsoleja en ole myös hommannut kotiin. Esikoinen saa pelata tietokoneella maksimissaan tunnin, mutta ei joka päivä. En mielellään haluaisi antaa pelatakaan, mutta en tavallaan halua, että esikoinen jää aivan pimentoon näistä nykyajan kotkotuksista. En halua, että häntä aletaan esim. kiusaamaan jos hän ei jotakin osaa tai tiedä yhtään mitään, kun äiti on pitänyt kaikesta "pahasta" erossa.

Välillä tämä äitiys tuntuu melkoiselta taiteilulta:)

Täällä myös juttu kännykän vaaroista!

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Pakuriteetä ja banaanipiirakkaa



Nykyään on tullut leivottua vähän harvemmin, varsinkin raakanameja. Aina silloin tällöin tulee joku inspiraatio, että kokeilenpas sitä tai tätä.

Tässä pakuriteen kanssa nauttimaamme banaanipiirakkaa. Voin laittaa tähän alkuperäisen reseptin, josta muokkailin ohjetta itselleni sopivaksi.

125g voita
2,5d fariinisokeria (laitoin vähemmän ruokosokeria)
2 munaa kevyesti vatkattuna
2 tl leivinjauhetta
2 tl aitoa vaniljaa
4,25 dl jauhoa (laitoin hirssiä, kookosta ja spelttiä)
2 rkl maustamatonta jugurttia
3-4 kypsää banaania (laitoin banaanihiutaleista tehtyä sosetta)

Vatkaa voi ja sokeri. Lisää munat ja vatkaa kuohkeaksi. Siivilöi jauhot ja jauheet taikinaan ja kääntele varovaisesti.. Lopuksi kääntelee sekaan banaani ja jugurtti.

Paista piirakkaa 35 minuuttia 175 asteessa.

Laitoin kuorrutukseksi kookosvoista, kookosöljystä, agavesta ja kaakaojauheesta tehdyn seoksen.Kookoshiutaleita päälle.

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Pakuripakkauksen arvonta suoritettu!

Esikoisen pyysin heittämään jonkin luvun 1-28 välillä ja hän sanoi numero 1. Eli Pakuripakkauksen voitti Piparminttu-Pipsa, onneksi olkoon:) Voit lähettää yhteystietosi osoitteeseen info@ekosego.fi niin postitan sinulle paketillisen hyvää tekevää pakuriteetä.

Kiitos kaikille kivoista kommenteista, hymyissä suin niitä luin:)

perjantai 12. lokakuuta 2012

Omenapannari ja omena-porkkanahillo

Tänä syksynä olemmekin saaneet omenoita roppakaupalla ystäviltä ja naapureilta. Kaikenlaista on tullut puuhailtua niiden kanssa mm. omena-porkkanahilloa, jonka ohjeen nappasin Kotilieden suuresta säilöntäkirjasta. Kirjassa on hirmu hyviä ohjeita. Omenapannarin ja hillon ohjeen voin laittaa myöhemmin.

Hunajainen omena-porkkanahillo

1kg porkkanoita
1 kg hapahkoja omenoita
2 sitruunaa
2dl hunajaa
1dl vettä

Kuori ja raasta porkkanat ja kuori ja lohko omenat. Kuori sitruuna ja poista valkoinen osa. Paloittele. Laita porkkanat, omenat ja sitruunat kerroksittain hunajan kanssa kattilaan ja kaada vesi päälle.  Hauduta miedolla lämmöllä noin tunti. Lisää nestettä tarvittaessa. Jos haluat, soseuta aineet. 




Omenapannukakku

4 munaa
8 dl kauramaitoa
suolaa
vähän inkkarisokeria
kanelia
4-5 omenaa raastettuna
4dl jauhoja




tiistai 9. lokakuuta 2012

Pakuriteepakkauksen arvonta!

En täällä blogissa ole hehkuttanutkaan vielä tätä ihanaa Pakuriteepakkaustamme:) Se tuli markkinoille jo reilu kuukausi sitten ja vastaanotto on ollut ihana.

Kiitos Mustikkatytön blogin, löysin sen kautta ihanan suunnittelijan pakkauksellemme (Annen). Ja kiitos Yaelianille kääntämisavusta:) Ja kiitos meikäläiselle. Välillä tuntui ettei tästä mitään näillä taidoilla tule, mutta pirskatti kun aikansa (tarpeeksi monta iltaa ja aamua) jauhaa, niin eiköhän siitä hyvä tule...

Ihan ihan pian pitäisi olla Pakuri-vanilja myös markkinoilla. Arvon nyt ihan arpomisen ilosta yhden pakkauksen Pakuriteetä. Suoritan arvonnan sunnuntaina (14.10) illalla eli jos sitä ennen jätät jonkinlaisen puumerkin kommenttiosioon.



sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Nyt saa nauraa:)

Kävin viikonloppuna naurujoogaohjaajaksi. Sattumalta kirjaston seinällä näin ilmoituksen kyseisestä kurssista ja ajattelin heti, että se voisi olla minua varten. Matkaakin kurssipaikalle ei ollut kuin reipas kymmenen kilometriä ja sehän meni pyörällä huristaessa hyvässä säässä:)

Olen iloinen että menin. Monet estot saivat kyytiä ja osa karisi lennossa pois. Nauramisella on myös tutkitusti hirmuisesti terveyshyötyjä. Pitää testailla ensin vähän omassa lähipiirissä miten homma toimii ja sitten voisi naurattaa tai jos "huonosti" käy niin itkettää toisiakin;) Toisaalta, monella on  kropan sisällä kaikenlaisia asioita säilöttynä (sekä negatiivisia että positiivisia), joten ne saattavat naurun myötä tulla ulos myös itkuna.

Pitää myös vähän testailla omassa arjessa miten nauru muuttaa omaa suhtautumista asioihin. Kun tiskivuori odottaa tiskialtaassa, ei muuta kun naurun kanssa peset niitä. Ruoanlaittokin sujuu nauraen ja imurointikin on yhtä tirskumista:)))

On se nauraminen vain niin ihanaa!

maanantai 1. lokakuuta 2012

Guinoa-hirssisalaatti


Pohjaksi keitin quinoa ja hirssiä yhdessä kattilassa. Laitoin lasikulhoon kurkun ja tomaatinpalasia, mietoa sipulia, tuoretta persiljaa ja minttua, oliiviöljyä, sitruunamehua, suolaa ja pippuria.