tiistai 27. marraskuuta 2012

Pitkästä aikaa raaka suklaakakku!

Olen nykyään vähän vähemmän häärinyt tuolla keittiön puolella, mutta yksi kaunis päivä innostuin taas tekemään suklaakakun raakana.


Pohja

2,5 dl tiikeripähkinä-maamantelijauhoa
8 pienenlaista medjooltaatelia
2 rkl raaka kaakaojauhetta
ripaus suolaa, aitoa vaniljaa

Yleiskoneen kipossa tasaiseksi. Lisää tarvittaessa vettä jos on liian irtonevaa.

Täyte

2,5 dl cashewpähkinöitä
5-6 rkl kookosöljyä sulatettuna
3 rkl agavea tai vaahterasiirappia
vettä sen verran että mylly pyörii
2 tl aitoa vaniljaa
3 rkl kaakaojauhetta
1 tl lucumaa
1 tl soijalesitiiniä

Pähkinät jauhoksi ja kaikki tehosekoittimessa sekaisin soijalesitiiniä ja kookosöljyä lukuunottamatta. Lopuksi myös ne ja tasaiseksi. Jääkaappiin tekeytymään muutamaksi tunniksi.

Tiikeripähkinä-maamantelijauhossa on jännä maku. Melkein olisi voinut laittaa puoleksi jauhon kanssa ihan esim. normi manteleita.



sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Älä tuomitse muita

Viisaudensääntö 3

Tiedämme milloin olemme tehneet väärin. Toisten ei tarvitse kertoa sitä meille.  Jos joku tekee liikennerikkomuksen, vieressä oleva autoilija tööttää, nostaa keskisormen pystyyn ja tai huutaa jotain hävytöntä. Tämä on hyödytöntä, sillä virheen tehnyt todennäköisesti on huomannut erheensä. Joskus tietämättömyydessään ihminen kuitenkin kieltää omat virheensä ja syyttää niistä muita. 

Meillä ei ole oikeutta tuomita muita. Toisten puutteet ja heikkoudet tulisi nähdä peilikuvana, oman itsemme heijastumina. Henkiseen kasvuun meitä ei auta viha, vaan tämänhetkinen rakkaus. Emme saa tuomita ketään vuosikymmeniä sitten tehdyistä virheistä, koska kehitymme koko ajan ja jokainen hetki on uusi alku. Meillä kaikilla on samat edellytykset muuttua. Toisen tuomitseminen on itsensä tuomitsemista.

Jos ympäristömme ei meitä miellytä, on meidän tarkkailtava sitä oppiaksemme. Vihaaminen ei auta, vaan kasvattaa lisää vihaa. Meidän tulee olla kiitollisia kokemuksesta, joka on auttanut meitä ymmärtämään ja viisastumaaan. Kun huomaamme halveksivamme muita heidän heikkouksien vuoksi, on meidän opittava ensin hyväksymään omat vikamme - se auttaa meitä jalostumaan. Silloin tarve tuomitsemiseen ja halveksuntaan poistuu. Meidän tulee kunnioittaa muiden ihmisten elämänkatsomusta.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Älä kadehdi ketään


Toinen viisaudensääntö

Et menetä mitään jos onnittelet lähimmäistäsi hänen menestyksestään, vaan saavutat itsekin menestystä. Me olemme kaikki yhtä. Jos joku omistaa jotain sellaista mitä sinulla ei ole, hän on sen ansainnut.  Sinä olet kenties ansainnut jotain muuta. Sitä mitä et omista, et ole ansainnut -vielä. Tai toisaalta, et tarvitse sitä ja alitajuisesti  estät toiveesi toteutumasta. Sitä mitä tarvitsemme, meille suodaan runsaasti.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Antaudu työllesi koko sielullasi

Olen lukenut moneen kertaan kirjastosta lainaamani pienen kirjasen "Axel Fredenholmin viisaudensäännöt". Ajattelin kirjoittaa osan tänne blogiin, jotta pystyn kerta toisensa jälkeen niihin palamaan jos sattuvat unohtumaan.

Ensimmäiseksi kirjoitan kirjan ensimmäisen viisaudensäännön eli antaudu työllesi koko sielullasi.

Mikään työ ei ole yläkerran siunaama, jos sielu ei ole siinä mukana. Kirjassa kehoitetaan tekemään kaikki luovasti mm. imurointi, salaatin tekeminen, auton korjaus jne. Vapaudu rutiineista ja ole tietoisempi siitä mitä teet juuri nyt. Maanpäällisen elämämme tarkoitus on laajentaa tietoisuuttamme. Se on mahdollista kun poistamme pelon ja  toteutamme rajatanonta rakkautta. Teemme elämämme aikana monenlaisia töitä, mutta mikään työ ei saisi tuntua rasittavalta tai tympeältä.

Alla kesäinen kuva pienen sielun puuhastelusta. On ihanaa seurata heitä, kun he ovat niin läsnä sen hetkisessä tekemisessä.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Cashewpähkinä-karpalokeksit

Nämä olivat todella makoisia, lapsetkin tykkäsivät kovasti.

Alkuperäisen ohjeen nappasin "Pikkumimmien keittokirjasta" (Kiskola Marianne).

1 dl cashewpähkinöitä pilkottuna
1 dl kuivattuja karpaloita pilkottuna
125g voita
1dl reipas täysruokosokeria tai palmusokeria
1 muna
2 1/2 dl jauhoja (tiikeripähkinä-maamantelijauho 0,5dl, hirssijauho 0,5dl, spelttijauho 1 dl)
1 tl leivinjauhetta

180 asteessa 15 min. Voi ja sokeria pehmeäksi massaksi, lisää kanamuna ja lopuksi jauhot, pähkinät ja karpalot. Muotoile pieniä palleroisia ja litistä.




perjantai 9. marraskuuta 2012

Amarantti-"riisi"suklaa

Olen tehnyt Amaranttiriisisuklaataa jo aikaisemmin. Maarit kyseli tarkkoja ohjeita, joten laitanpas tähän miten itse tein. Koostumus oli mielestäni todella onnistunut, jämäkkä ja hyvin leikattava.

Amaranttiriisisuklaa

0,5 dl kaakaovoita sulatettuna
0,5 dl kookosöljyä sulatettuna
1 rkl agavea
2 rkl carobjauhetta (voi laitaa kaakaotakin)
vajaat tl aitoa vaniljaa
(halutessa muita makuja ja aromeja...)
5 dl  Amaranttipoppareita

Sekoitin amaranttien joukkoon pikkuhiljaa muut ainekset ja laitoin jääkaappiin tekeytyyn pieneen irtopohjavuokaan.


keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Julmaa(ko)?

Yksi päivä olin  ulkona lasteni kanssa. Huomasin, että kaksi poikaa hakivat kuolleen harakan (toivon mukaan) pienestä metsäpläntistä. Ihmettelin kyllä, että miten he tiesivät harakan sielä hakea. Olivatko he kenties ampuneet itse sen (pyssyjä heiltä löytyy)? Noh, pienempi pojista haki harakan metsästä ja  heitti sen täysiä seinään. Huudahdin jo äänen, että mitä ihmettä. Sitten harakka lensi heidän pihan lähellä olevaan ojaan.
Olin jotenkin järkyttynyt. Ajattelin kyllä, että harakka oli kuollut ettei tuntenut mitään ja sen maallinen keho oli enää vain jäljellä. Siltikin se tuntui tosi pahalta.

Lapsena vein sisälle eksyneet kärpäset purkissa ulos. En halunnut tappaa niitä. Sama on ollut muiden ötököiden ja pörriäisten kanssa. Jos löysin jonkun kuolleen eläimen tai linnun, hautasin sen hellästi maahan ja ajattelin lapsen aivoilla, että sillä on nyt hyvä olla. Aikuisiällä olen joitakin kärpäsiä tappanut (taisin unohtaa muutamaksi vuodeksi todellisen minäni), mutta en enää moneen vuoteen. Yritän aina jollakin lailla hätistää ne ulos.

Selitin omille lapsilleni, että eläimiä pitää kunnioittaa, oli ne sitten kuolleita tai eläviä. Niitä ei heiteillä seinään tai kohdella muutenkaan alentavasti.

Laitan tähän pari kuvaa, jotka otimme lasten kanssa pari kuukautta sitten.